Kouluruokailu meillä ja muualla

Jaa artikkeliShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+

Suomessa kaikki lapset ovat saaneet maksuttoman koululounaan jokaisena koulupäivänä jo 70 vuoden ajan. Se on kansainvälisesti vieläkin hyvin poikkeuksellista. Mitä löytyy lasten lautasilta Japanissa, Intiassa ja Ranskassa? Mikä merkitys sillä on lapsille, lasten terveydelle ja tulevaisuuden mahdollisuuksille?

Kouluruokailu meillä ja muualla -pisteessä tutustutaan siihen, miten kouluruokailu on järjestetty ympäri maailman ja millaisia vaikutuksia sillä on.

Toimintapisteen tarkoitus on

  • tutustuttaa eri maiden kouluruokailumalleihin
  • tarjota mielenkiintoisia tarinoita ja oivalluksia
  • auttaa huomaamaan, mihin kaikkeen kouluruokailu vaikuttaa

Ohjeet toimintapisteen järjestämiseen

  • Tutustukaa yhdessä kouluruokailuun eri maissa: mitkä asiat tulivat yllätyksenä? Mikä kiinnosti teitä? Mistä haluaisitte kertoa muillekin?
  • Tämän jutun lopusta löydätte linkkejä, videoita ja kuvia, joita voitte hyödyntää.
  • Idea: haastatelkaa oman koulun vaihto-oppilaita, ulkomaisia ystäviä, ystävyysluokkia heidän kokemuksistaan. Saatte lisää tietoa ja tarinoita.
  • Miettikää, mitä ja miten haluaisitte kertoa muille erilaisista kouluruokailutavoista ympäri maailman. Esimerkkejä toteutustavoista:
    • Juliste seinällä
    • Aamunavaus tai esitelmä
    • Blogikirjoitus koulun nettisivuille
    • Kuvasarja eri maiden kouluruokailusta aulassa
    • Kahoot -visa eri luokkien kesken

Erikoistutkija Sanna Talvia kertoo mm. miten kouluruokailu on järjestetty muissa maissa, millainen globaalinen merkitys kouluruokailulla on ja onko sillä väliä, onko tarjottu lounas eväspussi vai lämmin ateria.

TAUSTAA

Kouluruokailu merkitsee lapsille ympäri maailmaa parempaa ravitsemusta ja terveyttä, myös mahdollisuuksia koulutukseen.  Se toimii myös vanhemmille kannustimena lähettää lapsi kouluun. Kouluruokailu tukee myös paikallista maanviljelyä.

Mikä on kouluruokailun merkitys?

Joka päivä lukemattomia lapsia ympäri maailmaa lähtee kouluun tyhjällä vatsalla. Nälkäisenä on vaikea keskittyä ja oppia. Monet eivät pääse kouluun, koska heidän perheensä tarvitsevat heitä auttamaan esimerkiksi pelto- tai kotitöissä. Tilanne on samankaltainen kuin Suomessa 100 vuotta sitten (lue lisää täältä). Matalan elintason maissa kouluruokailun yksi keskeisimmistä tavoitteista onkin ehkäistä aliravitsemusta ja saada lapset kouluun. Kouluruokailu toimii yhteiskunnallisena turvaverkkona köyhille perheille ja varmistaa, että lapset käyvät koulua. World Food Programme -kouluruokaohjelma auttaa köyhiä perheitä lähettämään lapsensa kouluun.

Kriisien aikana kouluruokailu on erityisen tärkeää.  Tällä hetkellä esimerkiksi Egyptissä, Jordaniassa ja Libanonissa kouluruokaohjelmat auttavat syyrialaisia ​​pakolaislapsia parantamaan ravitsemustaan ja terveyttää ​​sekä jatkamaan koulutustaan ja turvaamaan omaa – ja alueen – tulevaisuutta.

Kouluruokailu vaikuttaa paitsi lasten terveyteen ja mahdollisuuksiin menestyä elämässä, myös paikalliseen maatalouteen ja työllisyyteen. Kun ruoka hankitaan paikallisesti, se hyödyttää paikallisia viljelijöitä ja vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen.

Kuka kouluruokailun maksaa?

Suomi ja Ruotsi ovat ainoita maita maailmassa, joissa valtio takaa kaikille maksuttoman kouluruoan joka päivä. Maksullista kouluruokailua on  monessa maassa. Päämaksajina ovat yleensä lasten vanhemmat. Osassa maita valtiot ja kunnat tukevat aterioita. Kehitysmaissa kouluruokailun järjestämistä ja kehittämistä tukevat mm. World Food Programme:n kouluruokailuohjelmat.

Mitä maailmalla tarjotaan?

Kansainvälisesti katsottuna kouluruokailu on järjestetty monin eri tavoin. Tässä muutamia esimerkkejä ympäri maailman:

POHJOISMAAT

Suomessa ja Ruotsissa on hyvin ainutlaatuinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikille oppilaille maksuttoman lämpimän kouluruoan jokaisena koulupäivänä. Ruotsissa kouluruokailu on ollut maksutonta vuodesta 1973 lähtien. Tarjonta on hyvin samankaltaista kuin Suomessa. Lapset saavat valita ruokansa linjastosta.

Norjassa koululaiset tuovat eväät kotoa ja syövät ne koulun kanttiinissa tai luokassa. Pääosin koululounas koostuu täytetyistä voileivistä. Monilta kouluilta voi ostaa edullisesti maitoa, jogurttia tai hedelmiä. Myös tanskalaisten koululaisten repuista löytyy yleensä madpakke-eväspaketti. Tanskassa kouluruoka on maksullista ja suurin osa syökin vain eväitä päivisin. Haaste on se, että tanskalaisissa koulurakennuksissa ei ole keittiötä tai ruokasalia. Koulujen ruokakulttuuri on muuttumassa. Esim. Kööpenhaminassa on useita madskole-kouluja, joihin on jälkikäteen rakennettu keittiö ruokasaleineen.

MUU EUROOPPA

Britanniassa vähävaraisille perheille on tarjottu ilmaista kouluruokaa. Huolta ja keskustelua ovat aiheuttaneet kouluruoan ravitsemuksellinen laatu sekä se, että lapset kokivat häpeää eivätkä halunneet leimaantua köyhiksi osallistuessaan ruokailuun.

2000-luvun alussa julkkiskokki Jamie Oliver ravisteli vanhempia ja päättäjiä.  Kurkistus koulujen keittiöön ja ruokalistoille sai monet tv-katsojat häkeltymään: friteerattuja nugetteja ja piiraita, pizzoja, sipsit, limua, eikä juurikaan mitään tuoretta. Englannin Medical Research Council (vrt. Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) päätyi tutkimuksissaan siihen, että brittilapset söivät terveellisemmin, saivat enemmän ravintoaineita sekä vähemmän suolaa ja rasvaa 1950-luvulla kuin 1990-luvulla.

Jamie’s School Dinner -ohjelma sai aikaan suuren kansalaisliikkeen, joka lumipallon lailla laajeni polittiseen päätöksentekoon, kohti laadukkaampaa kouluruokaa. Suomi oli tässä selvityksessä mallimaa, josta haettiin oppia. Vuonna 2013 Englannissa kokeiltiin maksutonta kouluateriaa kaikille alle 8-vuotiaille koululaisille. Tulokset tekivät vaikutuksen päättäjiin: koulumenestys, keskittyminen ja käyttäytyminen paranivat kokeilukouluissa. Vuoden 2014 syksystä alkaen kokeilu laajennetaan koko maan kattavaksi käytännöksi kaikille alle 8-vuotiaille koululaisille, tarkoittaen 400 £ säästöä vuodessa jokaisen lapsen  perheelle.  Britanniassa ja Skotlannissa käydään keskustelua maksuttoman kouluruokailun laajentamisesta muillekin ikäryhmille.

Ranskassa lounastauko on pitkä, jopa kaksi tuntia. Perinteisesti osa lapsista lähtee keskellä päivää kotiin syömään perheensä kanssa, osa ruokailee koulun maksullisessa ravintolassa. Koululounas on yleensä kolmen tai jopa viiden ruokalajin ateria: alkupala, salaatti, pääruoka, juustolautanen ja jälkiruoka. Esi- ja alakouluissa ruoka tarjoillaan pöytiin.  Ruoan kanssa tarjotaan vettä ja leipää. Ruoka- ja juoma-automaatit kiellettiin kouluista vuonna 2005.

Myös Ranskassa kouluruoan laatuun panostetaan: jo 1970-luvulla tehtiin ensimmäinen suositus kouluruokailulle. 2000-luvun suositukset korostavat terveellisyyttä ja tasapainoisuutta sekä nautintoa: yhdessä syöminen, kokemuksen jakaminen, mielihyvä ja erilaiset maut ovat tärkeä osa ruokailua. Ranskan opetusministeriö on jopa antanut 30 minuutin minimiaikarajan ruokapyödässä istumiselle.

Espanjassa kouluruokailu on yksityisten yritysten järjestämää ja vanhemmat maksavat yleisesti kaikki kustannukset.

Sveitsissä, Saksassa ja Italiassa koululaiset menevät puolen päivän aikaan kotiin lounaalle.

POHJOIS-AMERIKKA

Yhdysvalloissa vanhemmat tekevät joka aamu lapsille lounaat mukaan, tai antavat rahaa koulukahvilan lounaaseen. Lounastarjonta on ollut suurimmilta osin pizzaa, hampurilaisia, friteerattuja tuotteita, ranskalaisia, sipsejä, pirtelöitä ja karkkia. Amerikkalaisten lasten ylipainosta on tullut valtava ongelma, jota vastaan yritetään taistella parantamalla kouluruoan laatua. Sen toivotaan myös parantavan lasten terveyttä ja yleistä ravitsemusta.

Michelle Obama pisti liikkeelle vuonna 2010 ”The Healthy, Hunger-Free Kids Act” -lakialoitteen, josta tehtii laki vuonna 2012. Siinä määritelty kouluruokakriteeristö ja kouluruokasuositus tehtiin uusimman tutkimusnäytön perusteella ja vastaa pitkälti suomalaisia kouluruokasuosituksia: joka päivä tarjotaan hedelmää tai kasvista, max. 850 kcal/ateria, vähärasvaisempaa maitoa ja vähemmän suolaa ja transrasvoja. Perusaterian lisäksi amerikkalaisoppilaat saavat ottaa vapaasti lisää kasviksia ja hedelmiä, ostaa jälkiruoan tai ostaa isokokoisemman annoksen (supersize).

Kaikki eivät ole olleet kehityksestä mielissään. Syksyyn 2013 mennessä mm. New York, California ja Texas olivat julkisesti irrottautuneet ohjelmasta lasten ja vanhempien myrskyisän vastustuksen vuoksi. Suurin kritiikki kohdistui siihen, että ruoka on liian terveellistä ja että lapset eivät saa riittävästi ruokaa. Nähtäväksi jää palaavatko sipsit, ranskalaiset ja uppopaistetut ruoat takaisin osaksi amerikkalaiskoulujen arkea.

Kanadassa valtio ei rahoita kouluruokailua, vaan vanhemmat antavat oppilaille kouluruoan mukaan tai antavat lasten käydä kotona ruokatauolla. Maassa on myös järjestöjä, jotka auttavat kouluruokailussa.

AASIA

Intiassa kouluruokailu on maksutonta. Avustusohjelmaa ovat olleet tukemassa Intian valtion lisäksi YK:n avustusjärjestöt, monet kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeusaktivistit. Koululounasohjelmaa on pidetty Intian onnistuneimpana avustusohjelmana, jonka puitteissa 120 miljoonaa intialaislasta on saanut lounaan, usein päivän ainoan lämpimän aterian. Lämmin lounas on houkutellut monia köyhiä perheitä lähettämään lapsensa kouluun, ja saanut lapset myös pysymään opintiellä. Kouluruoan taso vaihtelee paljon osavaltiosta toiseen, osassa niistä kouluruokailua on arvosteltu hygienian puutteesta ja ruuan heikosta laadusta.

Japanissa kouluissa tarjotaan lämmintä ruokaa, jonka koulun keittäjät valmistavat.  Vanhemmat maksavat osan lasten aterian hinnasta, kunta maksaa loput. Oppilaat syövät luokissa ja tarjoilua varten on jaettu tarjoiluvuorot – kukin on vuorollaan vastuussa. Tarjoilun aikana oppilaiden täytyy pitää hengityssuojainta ja esiliinaa. Ruokajuomana tarjotaan maitoa, koska se on valtion tukemaa. Ruokailun jälkeen oppilaat pesevät hampaat.

Itä-Suomen yliopiston erikoistutkija Sanna Talvia kertoo mm. miten kouluruokailu on järjestetty muissa maissa, millainen globaalinen merkitys kouluruokailulla on ja onko sillä väliä, onko tarjottu lounas eväspussi vai lämmin ateria.

Linkkejä

Kurkkaa täältä myös muut Kouluruokapäivä-materiaalit ja ohjeet tapahtuman järjestämiseen ja viestintään:

TAUSTAA

Ensimmäinen #Kouluruokapäivä järjestettiin Helsingin Teurastamolla 11.11.2014. yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston, Palmian, Ruokatiedon, Tukkutorin sekä Flavour Studion kanssa. Lähtökohtana toimi ajatus kaikkien osapuolien – oppilaiden, opettajien, vanhempien, keittiön väen ja virkamiesten osallistamisesta, tasavertaisuudesta ja yhdessä tekemisestä. Vuonna 2018 kouluruokailun Juhlavuoden kunniaksi aineistoa on päivitetty ja kehitetty ELO-säätiön koordinoimana yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

 

Lue seuraavaksi