Suomalaisen kulttuurin päivä on myös ruokakulttuurin päivä

Jaa artikkeliShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+

Kansallisruoan julkistus innostaa ruoka-alan aktiivit juhlimaan myös ruokakulttuuria suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2. Ruokakulttuurin päivää juhlitaan tulevaisuudessa vuositeemoilla, jotka kertovat suomalaisen ruokakulttuurin innovaatioista, ennen ja nyt.  Suomen juhlavuonna teemana on tuore kansallisruoka ruisleipä ja sen tärkein raaka-aine, kotimainen ruis.

Kalevala on suomalaisen kulttuurin tarina – myös ruoan

Kalevalan päivää vietetään 28.2. siksi, että Elias Lönnrot kirjasi vanhan Kalevalan esipuheensa tuolle päivämäärälle vuonna 1835. Kalevalan päivästä tuli virallinen liputuspäivä vuonna 1978, jolloin siitä tehtiin myös suomalaisen kulttuurin päivä. Nyt päivää juhlitaan myös suomalaisten yhteisenä ruokakulttuurin ja rukiin päivänä.

Kansalliseepos on suomalaisen kulttuurin tihentymä, joka on vaikuttanut niin kuvataiteeseen, kirjallisuuteen kuin teatteriinkin.  Myös ruoalla ja juomalla on merkittävä osansa Kalevalan kertomuksissa, joissa kuvataan suomalaista elämäntapaa ja annetaan niin neuvoja oluen valmistukseen kuin hääjuhlien järjestelyihinkin.

Onko ruoka kulttuuria?

Viisi vuotta ruokakulttuurin professorina toiminut Johanna Mäkelä iloitsee, ettei hänen enää tarvitse todistella ruoan ja juoman roolia osana muuta kulttuuria.

”Kun minut valittiin Suomen ensimmäiseen ruokakulttuurin professorin virkaan, jouduin monesti todistelemaan – jopa alan sisällä, että ruoka todella on osa kulttuuria ja myös Suomessa on kiinnostava ja elävä ruokakulttuuri”, Mäkelä muistelee.

Mäkelä arvioi, että 2010-luvulla nähty suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin esiinmarssi on seurausta ihmisten lisääntyvästä kiinnostuksesta aiheeseen, monista innostuneista ja osaavista tekijöistä ja erilaisten toimijoiden monipuolisesta yhteistyöstä.

Ruokakulttuurin professori Mäkelä uskoo, että Suomi on tulevaisuudessa entistäkin jännittävämpi ruokamaa. Suomeen on syntynyt omintakeista yrittäjyyttä, uusia tuoteinnovaatioita, ihastuttavia ravintolakonsepteja ja maailmaa valloittavia juomia.

”Kestävä ruokakulttuuri tulee olemaan jatkossa kaiken tekemisen ydin, mutta ruoan maun merkitys yhdessä  ruoan yhteisöllisyyden kanssa tulee varmasti pysymään”, Johanna Mäkelä visioi.

Kansallisruokaäänestys paketoi suomalaisia tuntoja

Juhlavuoden kynnyksellä toteutettu kansallisruokaäänestys toi esiin suomalaisen ruokakulttuurin moniäänisyyden.

”Ehdokkaita kansallisruoaksi oli satoja. Niistä kansa ja raati yhdessä valitsivat 12 finalistia. Äänestys ja sen herättämä keskustelu kuvaa hyvin, mikä meitä yhdistää ja minkä koemme suomalaisessa ruoassa ainutlaatuiseksi”, äänestystä vetäneen ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön johtaja Seija Kurunmäki kertoo.

Kansallisruoan herättämästä mediakeskustelusta on tekeillä tutkielma. Sen tulokset näyttävät, että ruokakulttuuri ei ole yhtenäiskulttuuria, vaan se on moniäänistä ja monipuolista.

Vahvat juuret ja yhteiset tarinat kuljettavat tulevaisuuteen

Viljat, leipä ja leipominen kulkevat Kalevalan tarinoiden joukossa koko teoksen halki. Leivän rooli korostuu erityisesti kotiin ja eväisiin liittyvissä säkeissä. Ruisleipä näkyy myös esimerkiksi kansantieteellisessä tutkimuksessa, ja kotimaisissa vanhoissa sananlaskuissa.

Ruisleipä yhdistää ja on osa sekä alueellista että kansallista ruokaperinnettä, mutta myös nykypäivää. ”Ruisleipä suomalaisen ruokakulttuurin yksinkertaisen nerokas ydin. Sitä on tarjottu joka aterialla, ja katovuosina ruisleipää leivottiin vaikka ’väkisin’ erilaisista korvikkeista”, Suomi syö ja juo -palvelua ELO-säätiössä ylläpitävä ruokahumanisti, tutkija Susanna Haavisto tietää.

Ruokakulttuurin ja rukiin päivänä ruista juhlitaan monin tavoin. Se on esillä myös varuskunnissa.  Kalevalan päivänä 28.2. kaikissa varuskuntaravintoloissa tarjotaan tuoretta ruisleipää ja yhteisen pöydän ääressä otetaan puheeksi vähemmän käsitelty teema: ruokakulttuuri.

Syödään yhdessä

Suomen juhlavuonna kerrotaan yhteisiä ruokatarinoita, ja suuri merkkivuosi kokoaa suomalaiset syömään yhdessä. Suomalaisen ruoan menestystarinoita ovat myös kouluruoka ja kotitalousopetus, jotka osaltaan kasvattavat tulevaisuuden ruokakulttuurin tekijöitä.

Lisätietoa

ELO-säätiö
www.elo-saatio.fi
www.kansallisruoka.fi
www.syodaanyhdessa.fi

Seija Kurunmäki +358 400 460894
seija.kurunmaki@elo-saatio.fi

Susanna Haavisto +358 40 5060185
susanna.haavisto@elo-saatio.fi


MTK
Anni-Mari Syväniemi +358-50-5118909
Anni-Mari.Syvaniemi@mtk.fi

Helsingin yliopisto
Johanna Mäkelä
Johanna.m makela@helsinki.fi

Pro Ruis
Heli Anttila, puh. +358 40 752 0324
heli.anttila@fazer.com

Leipätiedotus ry
Kaisa Mensonen, +358 40 5942728
Kaisa.mensonen@leipatiedotus.fi

Katso myös  Pro Rukiin Suomalaisen rukiin päivän 28.2. tiedote täällä.

Suomalaisen ruokakulttuurin päivän ja rukiin päivän juhliminen perinteisen Kalevan päivänä lähti liikkeelle 12-henkisestä kansallisruokaraadista, johon kuului ELO-säätiön ja MTK:n lisäksi edustajat mm.  Martoista, Maa-ja kotitalousnaisista, Suomen Gastronomeista. Ruokakulttuurin päivää ovat juhlistaneet perinteisesti myös monet muut ruokatoimijat mm. MMM, Ruokatieto, Hyvää Suomesta ja Kotitalousopettajat.  Rukiin päivän viettoa koordinoivat Leipätiedotus, ProRuis ja alan yritykset.

 

Lue seuraavaksi