Suomalainen villiruoka

Nokkonen 4
Jaa artikkeliShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+

Suomalaisella villiruoalla tarkoitetaan villiyrttejä ja -vihanneksia, kaloja, marjoja, sieniä, riistaa ja poroa. Villiruoka saadaan suoraan puhtaasta Suomen luonnosta. Kokki Sami Tallberg toimii ELO-säätiön villiruokalähettiläänä monen muun innokkaan hortoilijan kanssa. Villiruokahanketta toteutetaan yhteistyössä ruoka- ja matkailualan toimijoiden verkostossa.

Villiruoka on osa suomalaista ruokakulttuuria

Villiruokaa on kaikki luonnossa vapaasti kasvava ruoka, myös riistaeläimet ja poro. Suomessa on vahva marjastus- ja sienestysperinne, jota jokamiehenoikeus tukee.
Suomen metsästyskulttuuri perustuu aktiivisiin metsästysseuroihin. Myös naisten osuus metsästäjistä on nousussa, heitä on nyt noin 15 000 eli 5 prosenttia.

Kalastus kiinnostaa tuhansien järvien maan asukkaita ja kesämökillä viihtyviä lomalaisia. ELO-säätiön teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset haluaisivat lisätä marjojen, sienien riistan, poron, villikalan sekä villivihannesten ja -yrttien käyttöä. Villiruokaa suosittelevat niin kokit, ravintokolmiot kuin ympäristöjärjestötkin. Nyt suosittelijoiden joukossa on myös terveyden asiantuntijat. Luonto parantaa tutkitusti sekä henkistä että fyysistä terveyttä. Villiruoan kerääminen on helppo keino nauttia luonnosta.

Ravintolakoulu Perho, ELO-säätiö  ja joukko villiruoan mahdollisuuksista kiinnostuneita yhteistyökumppaneita loivat pilotin,  joka mahdollistaa systemaattinen ammattilaisten villiruokakoulutuksen aloituksen keväällä 2015.

Villiruoka kiinnostaa maailmalla

Puhdas luonto ja ruokamatkailu innostaa niin Suomessa kuin maailmalla.
Monelle ulkomaalaiselle jo pelkästään mustikoiden kerääminen metsästä voi olla ainutlaatuinen kokemus. Myös kokit etsivät voimakkaita makuja, joita löytyy hyvin monipuolisesti villistä luonnosta. Villiruoka on löytänytkin tiensä ravintoloiden ruokalistoille.

– Suomen maantieteellinen sijainti ja loputon villiluonnon aarreaitta kiinnostaa suurkaupunkilaisia salettiin, heille meidän touhu on eksoottista ja monelle varmasti jopa uskomatonta, innokas villiruokalähettiläs Tallberg toteaa.
Lue lisää lehdistötiedotteesta.

Villiruokaviikot – villiruokapäivä syksyisin

Syksyllä 2014 vietettiin ensimmäisen kerran koulujen villiruokaviikkoja. Koulujen villiruokaviikot huipentuivat viikolle 49, jolloin juhlittiin myös Suomen itsenäisyyttä. Lisäksi varuskuntien valtakunnallista villiruokapäivää juhlittiin  23. 10.2014  ympäri Suomea. Tarjolla oli porohernekeittoa, pannukakkua ja tuoreita kotimaisia sesongin marjoja. Villiruokaviikon tavoite oli nostaa keskusteluun suomalaisen ruokakulttuurin erityispiirteet ja ruoan alkuperän merkitys.

Lue lisää lehdistötiedotteista:
Suomen Luonnon Päivänä esillä myös villiruoka.
ELO-säätiö innostaa kouluja viettämään syksyistä villiruokaviikkoa.
Varuskunnissa vietettiin valtakunnallista villiruokapäivää.

Lue lisää:
Jokamiehenoikeudet kannattaa tarkistaa ennen metsään menoa.
Luontoportti
antaa kattavan kuvan Suomen luonnosta sekä kasvien ja eläinten tunnistusoppaat.
Hortoilu-sivuilta villiyrttialoittelija löytää tietoa Raija ja Jouko Kivimetsän villivihannes- eli hortakursseista.
Arktiset Aromit ry:n sivuilla on runsaasti aineistoa marjoista ja sienistä.
WWF:n kalaopas auttaa kalavalinnoissa.
Marttojen Kuuden Yrtin Kimara -julkaisun avulla pääsee hortoilun makuun.
Villiruoka ammattikeittiöosaajien silmin.

Villiruokahankkeen yhteistyökumppaneita ovat Polarica AB ja A. Ahlström sekä Suomen Metsästäjäliitto. Vuonna 2015 alkaneen ammattilaisten villiruokakoulutuksen mahdollistaa Metsämiesten säätiö. Verkkouutisoinnissa käytetään tagia #villiruoka.

Kuvassa löydetty ketunleipää.

Lue seuraavaksi