Lomalla ollaan rennosti – Vuoden Kokki 2018 Kalle Tanner

Jaa artikkeliShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+

 

Maaliskuussa Helsingin Messukeskuksessa käytiin Vuoden Kokki 2018 -kilpailu, jossa voiton vei lahjakas Kalle Tanner. Vuoden Kokin Kallen arkeen on perhe-elämän lisäksi mahtunut työ Villa Störsvikissä, Suomen Bocuse d’Or -edustajan Ismo Sipeläisen valmennusta sekä tietenkin lukuisat mielenkiintoiset tilaisuudet kilpailun yhteistyökumppaneiden kanssa. Ehtipä Kalle lomallekin perheensä kanssa Ranskan Rivieralle, Nizzan ja Cannesin välissä sijaitsevaan kaupunkiin, Juan les Pinsiin. 

 

”Olemme olleet Juan les Pinsissä aikaisemminkin ja todenneet sen hyväksi paikaksi rentoutua lomalla. Itse kaupunki on melko pieni rantakaupunki ja näin siellä on mukava vain oleilla. Lyhyen kävelymatkan päässä on hieman isompi Antibesin kaupunki, jossa on vähän enemmän nähtävää. Maisemat ovat hyvin välimerelliset ja melko vehreät. Illalla Cannesin puoleisen vuoren asutuksen ja rannikolle ankkuroitujen huvijahtien valaistus luovat hyvin tunnelmaa.

Kaupungin tunnelma on aika rauhallinen ja ihmiset lähtökohtaisesti hyvin avuliaita ja ystävällisiä. Hyvänä esimerkkinä tästä se, kun olimme lähdössä takaisin Suomeen, tarjoutui vuokra-asuntomme välittäjä heittämään meidät lentokentälle omalla autollaan taksilla menemisen sijaan.

Olimme matkalla koko perheen voimin, joten ravintoloissa söimme vähemmän. Toki muutamia kertoja söimme myös ulkona, mutta nämä olivat enemmänkin pikaisempia lounaita, pastaa, salaattia yms. Ravintolat valikoituivat tällä kertaa aika pitkälti sen mukaan, milloin tuli nälkä ja sopivan oloinen paikka tuli kohdalle. Erikoismaininnan saa pieni jäätelöbaari Antibesin vanhan kaupungin puolella Picasson museon nurkilla. Laajaan mehujäävalikoimaan piti käydä tutustumassa pariin otteeseen, koska tytär ihastui jäätelöihin niin kovasti, että niitä lähdettiin uudelleen hakemaan vaikka matkaa oli jotakuinkin 2,5 kilometriä.

Meillä on ollut matkustellessa tapana vuokrata asunto hotellissa majoittumisen sijaan. Näin matkoillakin tulee tehtyä ruokaa jonkun verran. On mielenkiintoista nähdä ja käyttää paikallisia raaka-aineita ja tutustua kauppojen toimintatapoihin. Suuren vaikutuksen ovat tehneet kauppojen palvelutiskit, varsinkin kalatiskit. Näissä kaikki kala on yleensä kokonaisena ja ne käsitellään asiakkaan odottaessa tämän kertoman käyttötarkoituksen mukaisiksi. Kulttuurissa on muutenkin tapana, että kaikkea ei osteta saatika saa yhdestä paikasta, vaan on paljon erikoistuneita kauppoja. Hedelmät myydään omissa erillisissä kaupoissaan, pieniä lihakauppoja näkee jonkun verran ja leipomot ovat tietenkin myös erikseen. Meille suomalaisille tutut supermarketit ovat harvinaisempia.

Kuumuuden vuoksi illallisajat ovat luonnollisesti myöhäisemmät kuin meillä Suomessa ja kokonaiset perheet tuntuvat syövän paljon ulkona myöhäänkin. Ei ollut harvinainen näky, että perhe oli syömässä ja perheen pienimmät saattoivat jo nukkua tuoleilla.

Ruoka on melko yksinkertaista ja rustiikkia. Annokset koostuvat yleisesti vain muutamasta raaka-aineesta. Ruoka- ja raaka-aineet itsessään eroavat suomalaisista raaka-aineista luonnollisesti hyvin erilaisen ilmaston vuoksi. Alueella syödään paljon kasviksi ja ruuissa käytetään yleisesti paljon yrttejä. Alue on tunnettu myös roseeviineistään, sekä tietenkin Nizzan salaatista.

Pidän eniten helpoista ns ”peruspaikoista”, joihin voi mennä helposti syömään mutkatonta perusruokaa ja juomaan lasin viiniä kohtuulliseen hintaan. Ammatillisesta näkökulmasta toki aina miettii pientä viimeistelyä ja tarkkuutta ruokaan, mutta jokainen tehköön niinkun parhaaksi kokee.

Palvelu on hyvin ystävällistä, mutta myös hyvin persoonallista. Lapset saavat aina kiitettävästi huomioita ja ovat hyvin tervetulleita asiakkaita. Palvelu ei ole kovinkaan muodollista, jos sitä vertaa Suomeen. Tarjoilijat ehkä antavat enemmän omasta persoonastaan, kuin miettivät palvelun teknistä puolta. Viinin tarjoiluun ja esittelyyn kiinnitettiin kuitenkin paljon huomiota paikasta riippumatta.

Tarjoilijoita olivat kiinnostuneita siitä, mistä olimme kotoisin ja miten olimme päätyneet Juan les Pinsiin. Heidän kanssaan oli helppo jutella niitä näitä ja tunnelma oli yleisesti aina hyvin rento ja välitön. Pidän tästä piirteestä alueen palvelukulttuurissa.

Tippi alkaa olla aika monessa paikassa jo mukana hinnoittelussa turismin lisäännyttyä, mutta ei sen jättämisestä haittaakaan ole. Enemmänkin se viestittää, että olet ollut tyytyväinen. Tippiä on mielestäni hyvä jättää, jos tuntuu että se on aiheellista.

Lomalla, varsinkin kesällä, tykkään ottaa rennosti ja välttää liiallista suorittamisen tunnetta. Syksyllä tai talvella tulee sitten yleensä tehtyä joku vähän aktiivisempi lyhyempi reissu.

Hyvää kesää kaikille!”

 Vuoden Kokki 2018 Kalle Tanner

Lue seuraavaksi