Kouluruokailuverkosto vahvistamassa lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia

Jaa artikkeliShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Idea on yksinkertainen – konkreettisia tekoja, mitattavia tuloksia. Myös Kouluruokailuverkoston osallistuu talkoisiin omalla sitoumuksellaan.

Verkostovoimaa uudistuksiin

Kouluruokailuverkosto sitoutuu vahvistamaan lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kouluruokailun kehittämisessä sekä jalkauttamaan uutta opetussuunnitelmaa ja kouluruokailusuosituksia. Kouluruokailuverkostona sitoudumme auttamaan kouluja ja toimijoita yhteistyön luomisessa ja uuden omaksumisessa eri työkalujen ja vaikutuskanavien avulla.

Maksuton kouluruokailu luo tasa-arvoa

Suomi loi vuonna 1948 uskomattoman sosiaalisen innovaation: maksuttoman kouluruokailun. Se antaa kaikille lapsille ja nuorille tasavertaisen mahdollisuuden täysipainoiseen ateriaan ja toimii samalla olennaisena osana ruokakasvatusta. Ilmainen kouluruokailu kaventaa terveyseroja sekä tukee lasten ja nuorten hyvinvointia tasa-arvoisesti.

Kouluruokailua pitää kuitenkin jatkuvasti vaalia ja kehittää, jotta sen avulla luodaan hyvinvointia tulevaisuudessakin. Kouluruokailuverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä kouluruokailun tekijöiden, tukijoiden ja näkijöiden kesken sekä edistää kouluruokailun ja siihen liittyvän tärkeän työn arvostusta. Toiminnassa on sitouduttu siihen, että kouluruokailu on jatkossakin osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Kouluruokailuverkosto auttaa toimijoita yhteistyön luomisessa

Kouluruokailun onnistumisen kannalta yhtenä tärkeimmistä tekijöistä pidetään yhteistyötä. Toimintaa voidaan parhaiten kehittää kohdeyleisöä kuuntelemalla ja osallistamalla. Osallisuuden ja mahdollistavien rakenteiden avulla koululaiset voivat kasvaa passiivisista kohteista aktiivisiksi toimijoiksi, jotka jatkossakin kokevat vaikuttamisen mahdolliseksi ja tekevät töitä hyvinvointinsa eteen.

Vuonna 2016 uusi opetussuunnitelma tuli voimaan ja uudet kouluruokailusuositukset julkaistiin. Uusi opetussuunnitelma nostaa kouluruokailun oppilashuollosta osaksi koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Laaja-alaisen oppimisen tavoite ohjaa huomiota entistä laajemmin kouluruokailun ruokakasvatuksellisuuteen ja kannustaa oppilaiden osallistamiseen ruokailuhetkien suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Myös uusissa kouluruokailusuosituksissa korostetaan koululaisten osallistamista oman koulun ruokailun kehittämisessä.

Kouluruokailuverkosto sitoutuu auttamaan toimijoita näiden uusien muutosten toteuttamisessa. Yhteistyötä vahvistetaan ja lasten vaikuttamismahdollisuuksia lisätään kolmen eri konseptin (Kouluruokadiplomi, Kouluruoka-agentti, Kouluruokapäivä) avulla. Arvostusta puolestaan lisätään viestimällä jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä ja menestystarinoista.

———————————————-

Kouluruokailuverkoston sitoumuksen toimenpiteet ja tavoitteet

1.Kouluruokadiplomi® – ohjaa tiivistämään koulun sisäistä yhteistyötä

Kouluruokadiplomi on tunnustus, joka myönnetään koululle ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä. Diplomi kertoo hyvästä yhteistyöstä sekä ravitsemus-, terveys- ja tapakasvatustavoitteiden toteutumisesta.Kouluruokailuverkosto seuraa Kouluruokadiplomi-käytännön leviämistä peruskouluissa ja näkyvyyttä mediassa. Tavoitteena on, että noin 20 % peruskouluista on suorittanut Kouluruokadiplomin vuoden 2017 loppuun mennessä.

Lue lisää Kouluruokadiplomista 

2.Kouluruoka-agentti – toimintamalli yhteistyön luomiseksi

Kouluruoka-agenttien tehtävä on kehittää oman koulun kouluruokailua. Kouluruoka-agentit muodostavat agenttitiimin, johon kuuluu oppilaita, opettajia ja keittiön väkeä. Yhteisen pöydän ääressä keskustellaan koulun omasta kouluruokailusta ja mietitään kehitysehdotuksia. Agenttitiimin tavoite on osallistaa oppilaat kouluruokailun kehittämiseen ja edistää hyvää kouluruokailuhenkeä.Tavoitteena on järjestää kouluruokaan liittyvä seminaarivuonna 2017, jonka avulla saadaan aikaan keskustelua aiheesta ja samalla voidaan saada Kouluruoka-agentin kaltaisia hyviä käytäntöjä leviämään laajemmalle.

Lue lisää Kouluruoka-agentista

3.Kouluruokapäivä – tapahtumamalli yhdessä tekemiseen

#Kouluruokapäivä on tapahtumamalli, jonka lähtökohtana on ajatus oppilaiden, vanhempien, opettajien ja ruokapalvelun osallistamisesta, tasavertaisuudesta ja yhdessä tekemisestä. Tarkoituksena on innostaa kaikkia kohti parempaa kouluruokailua.Aktivoivan päivän voi koostaa haluamistaan osasista omannäköisekseen.

Mukana voi olla makukoulu aistien virkistämiseksi, kouluruoan maistelupisteitä, tulevaisuuden visiointia taiteen keinoin, historian havinaa ja kansainvälistä vertailua. Lisäksi esimerkiksi sokerinäyttely, selfie-seinä ja tuotekehityslabra auttavat ajatuksenvaihdossa ja innostavat pohtimaan kouluruokaa monelta kantilta.Kouluruokailuverkostoseuraa tapahtumamallin näkyvyyttä mediassa. Tavoitteena on lisätä mediaosumien määrää vuoden 2017 aikana.

Lue lisää #Kouluruokapäivästä 

4.Viestinnän avulla hyvät käytännöt esille

Sitoudumme viestimään kouluruokailun hyvistä käytännöistä ja inspiroivista tarinoista sekä ELO-säätiön kouluruokailu-sivustolla että #kouluruokapäivän sosiaalisessa mediassa. Viestinnällä edistämme tietoisuutta aiheesta, kiitämme tekijöitä ja autamme hyviä toimintatapoja leviämään laajemmalle.Tavoitteena on jakaa joka kuukausi hyviä käytäntöjä ja tarinoita kouluruokailusta.

———————————————-

Haluatko mukaan verkoston toimintaan?

Ota yhteyttä!

Lisätietoja:
Sini Garam, ideaattori, ELO-säätiö
+358 50 587 0929
sini.garam@elo-saatio.fi

Lue seuraavaksi