Kansallisruokavalinta sai rukiin uuteen nousuun

Jaa artikkeliShare on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+

Suomi 100 -juhlavuoden alkajaisiksi valittu kansallisruoka, ruisleipä vahvisti asemaansa hyväksyttynä suomalaisuuden ikonina. Ruisleivästä kirjoitettiin enemmän kuin koskaan. Rukiin kulutus kasvoi ja suomalaiset saivat pitkästä aikaa nauttia kokonaan suomalaisesta rukiista tehtyä leipää. Kansallisruoka hyväksyttiin lähes yksimielisesti, kun se oli valittu, vaikka valintaprosessin aikana keskustelu valinnan perusteista kävi kuumana.

Kansallisruokaäänestys nosti suomalaisten ruokaidentiteetin puheenaiheeksi 

Juhlavuoden kynnyksellä toteutettu kansallisruokaäänestys toi esiin suomalaisen ruokakulttuurin moniäänisyyden. Jotta mediassa käydyn keskustelun teemoista saatiin kokonaiskuva ja analyysi, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tehtiin aiheesta pro gradu -tutkielma.

Tulokset osoittavat, että käydyssä keskustelussa oli kaksi toisistaan kovasti poikkeavaa vaihetta.

– Kun kansallisruokaäänestys ja 12 ehdokasta julkistettiin syksyllä 2016, käytiin todellista polemiikkia siitä, mitä kansallisruoka ei ainakaan ole. Keskustelua käytiin siitä, mikä on omaa suomalaista ja mikä on lainattua ja kuka saa kansallisruoan määrittää. Jotkut suorastaan pahoittivat mielensä, kun oma ehdokas ei ollut yltänyt finalistien joukkoon. Pizzan mukanaolo finalistien joukossa sai aikaan suoranaista someraivoa, kertoo pro gradu -tutkielman tekijä Sandra Jyrhämä.

Keskustelun kiihkeys osoittaa hyvin, että ruoka on vahvasti osa suomalaista identiteettiä.

Vaikka keskustelu valinnan aikana kävi kuumana, se rauhoittui lähes tyystin, kun äänestyksen tulos tammikuussa 2017 julkistettiin. Ruisleivän voitto koettiin oikeaksi ja se otettiin innolla vastaan. Ruisleipä oli saanut noin 25 % kaikista äänistä. Äänestäjiä oli yhteensä noin 40 000.

Juhlavuosi täyttyi monien ihmisten ruistarinoista. Innostus ruisleivän tekoon, leivän juureen ja eri paikkakunnilta löytyneiden ruisleipien tarinoihin oli ennennäkemätöntä. Tutkielman ohjaaja, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä näkee juhlavuoden ja kansallisruoan valinnan merkityksellisenä siksi, että se toi esiin asiat, joista olemme ruokakulttuurissamme ylpeitä.

– Ruisleivässä kiteytyy arvostus pohjoisten leveysasteiden antimia ja niiden hyödyntämisen taitoja kohtaan. Se on nerokkaan yksinkertainen ruoka, jossa on mausteena ripaus sisua, Mäkelä kiteyttää.

Ruissadon ennätysvuosi

Vuosi 2017 oli myös sadoltaan ennätyksellinen. Ruissato oli noin 115 miljoonaa kiloa eli suurin lähes 30 vuoteen, joten kotimainen ruis riitti kulutukseen. Pro Ruis ry:n puheenjohtaja Heli Anttila on syystä tyytyväinen. Koko rukiin arvoketjua yhdistävän Pro Ruis ry:n tärkein tavoite on ollut lisätä rukiin viljelyä.

Valinta näkyi myös kulutusluvuissa.

– Pitkään tasaisena pysynyt kulutuskäyrä värähteli, kun viljatuotteet, sekä ruis että kaura,  saivat uutta puhtia monista uusista tuotteista, joihin kuluttajat ihastuivat, Anttila kertoo.

Suomalainen syö henkeä kohti noin 20 kiloa ruisleipää – koko leivän kulutus noin 40 kg/ henkilö/vuosi. Suomi johtaa tilastoja ruisleivän syöjänä. Monet ruistuotteet, mm. hapankorppu, ovat myös tärkeitä vientituotteita. Rukiin terveysvaikutukset tunnetaan myös maailmalla.

Kalevalanpäivä on sekä suomalaisen ruokakulttuurin että rukiin päivä

Juhlavuonna alettiin viettää Suomalaisen kulttuurin päivää eli Kalevalan päivää 28.2 myös ruokakulttuurin päivänä.  Pro Ruis ry nimitti päivän myös rukiin päiväksi.

– Toivon, että vuosittaisena yhteisenä juhlapäivänä herätämme henkiin uusiakin yhteistyön muotoja. Meillä on vielä työtä tehtävänä sen eteen, että ruokakulttuuri nähtäisiin meillä Suomessa yhtenä tärkeänä kulttuurin alueena, joka saa tukea muulloinkin kuin juhlavuonna, kansallisruoka -hanketta ja Syödään yhdessä -hanketta vetänyt ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki sanoo.

Lisätietoa

Seija Kurunmäki
ELO-säätiö
0400 460894
seija.kurunmaki@elo-saatio.fi

Johanna Mäkelä
Helsingin yliopisto
Johanna.m makela@helsinki.fi

Sandra Jyrhämä
Helsingin yliopisto
040 5328445
Sandra.snellman@helsinki.fi

Heli Anttila
Pro Ruis ry
040 752 0324
heli.anttila@fazer.com

Kaisa Mensonen
Leipätiedotus ry
040 594 2728
kaisa.mensonen@leipatiedotus.fi

www.elo-saatio.fi

www.kansallisruoka.fi

www.syodaanyhdessa.fi

Pro gradu -tutkielma: Suomen kansallisruokaäänestystä koskeva puhe. Snellman, Sandra C., Helsingin yliopisto
(julkaistaan maaliskuu 2018)

Ruisleipä- ja kansallisruoka-aiheisia kuvia:
ruisleipa_maaliskuu_H

 

 

 

Lue seuraavaksi