Ruokakasvatuksen moninaisuus on voimavara – Yhdessä olemme eniten!

Keskiviikkona 10.2.2021 järjestetyssä webinaarissa ’Ruokakasvatus moniammatillisena yhteistyönä kouluissa, kodeissa ja järjestöissä’ meillä oli ilo kuulla korkeatasoisia asiantuntijapuheenvuoroja ja keskustelua ruokakasvatuksen toteutuksesta eri maissa ja konteksteissa. Tapahtumaan oli ilmoittautunut lähes 300 tutkijaa, kehittäjää, vaikuttajaa eri puolilta maailmaa, kuten Suomesta, Ruotsista, Islannista, Australiasta ja Iso-Britanniasta.

Tutkimukselliset ja käytännönläheiset näkökulmat loivat kokonaiskuvaa ja ymmärrystä ruokakasvatuksen laaja-alaisesta kentästä. Aamupäivän aikana saimme kuulla esimerkkejä konkreettisista malleista ja sovelluksista, joita on kehitetty ja testattu käytännön toiminnassa. Kuulimme myös haasteista, kuten toimintaa rajoittavista aikapuitteista, tiukoista rahallisista resursseista sekä jännitteistä, joita saattaa syntyä eri toimijoiden näkökulmien välille. Nämä jännitteet voivat estää moniammatillista yhteistyötä. Ne voidaan kuitenkin nähdä myös ituina nykyisten toimintatapojen muuttamiselle, kun löydämme rohkeutta uudelleen määritellä vallitsevia käytäntöjä yhdessä. Kuten webinaarin kokeneet puheenvuorojen pitäjät toivat esille, on ruokakasvatus mahdollisuus edistää aktiivista kansalaisuutta ja kestävää elämäntapaa. Ruoan valinta ei ole vain ravintoa, vaan kyseessä on ennen kaikkea oppimisprosessi.

Ruokatajun määritelmän mukaisesti (Janhonen ym. 2018) yllä viitatut ymmärtäminen, soveltaminen jauudelleenmäärittely kuvaavat ruokaan liittyvän oppimisprosessin asteittain syvenevää ja monimutkaistuvaa luonnetta. Käsitettä on aikaisemmin sovellettu esimerkiksi non-formaalin oppimisen ja nuorten vapaa-ajan toiminnan kontekstissa (Kauppinen, 2018) sekä kotona tapahtuvan informaalin oppimisen ja ruoanlaiton tutkimuksessa (Janhonen ym. 2018). Käynnissä olevassa RUOKATAJU-tutkimushankkeessa (2020–2022) käsitettä testataan ja kehitetään työkaluksi koulujen ruokakasvatukselle. Hankkeen tulosten pohjalta pystytään aiempaa selkeämmin vastaamaan siihen, miten oppiaineopetus ja kouluruokailun järjestäminen voivat tukea ruokatajun rakentumista ja miten opettajat voivat arvioida ruokatajua oppilaiden oppimisprosessin tuloksena ja osana opetustyötään. Näin RUOKATAJU-hanke on mukana kehittämässä ruokakasvatusta koulun pedagogisena toimintana.

Meillä ei ole vain yhtä määritelmää ruokakasvatuksen luonteesta, sisällöistä tai tavoitteista ja tätä myös 10.2.2021 järjestetyn webinaarin puheenvuorot vahvistivat. Innostuneiden ammattilaisten ja toimijoiden joukkomme koostuu eri alojen edustajista sekä erilaisten tutkimuksellisten painotusten ja paradigmojen mukaisesti työtään tekevistä tutkijoista. Ilmaisemme omaa rooliamme ruokakasvatuksen toteutuksessa erilaisin sanoin tai käsittein, ja työmme laatua tai toteutuksen vaikuttavuutta mitataan erilaisin kriteerein. Tämän moninaisuuden keskellä on tärkeää, että teemme tulevaisuudessa entistäkin näkyvämmäksi ruokakasvatuksen taustalla olevia arvoja sekä pyrimme määrätietoisesti sanallistamaan niitä limittäisiä osa-alueita, jotka meitä yhdistävät myös silloin, kun toteutamme arkista ruokakasvatustyötä kukin tahoillamme. Avoin mieli auttaa havaitsemaan kumppaneita toiminnan kehittämiseksi yhdessä. Oppimisen tukemiseen keskittyvä keskustelu edistää yhteistä näkemystä tavoitteista ja tavasta toimia. Eri toimijoiden ja ammattiryhmien vahvuuksien tunnistaminen ja monitieteinen tutkimus tukevat ruokakasvatuksen kokonaisvaltaista vaikuttavuutta.

Formaalin ruokakasvatuksen ja opetuksen taustalla vaikuttaa yhdessä sovitut arvot, joita määritellään esimerkiksi opetussuunnitelmissa. Ruokakasvatuksen ja -opetuksen arvopohjan entistä näkyvämmäksi tekeminen on selkeiden, yhteisten tavoitteiden määrittelyn edellytys. Jatkuva työ lasten ja nuorten sekä muiden ikäryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi on yksi esimerkki ruokakasvatuksen eri toimijoita yhdistävistä päämääristä. Vahvan verkostomme tukemana voimme toimia myös toisillemme innostajina ja resursseina ruokakasvatuksen toteutuksessa. Ruokakasvatus liittyy kokonaisvaltaisesti ihmisten arkeen ja elämään sekä moninaisiin ruoka- ja oppimisympäristöihin. Syvällisempi ymmärrys informaalista, non-formaalista ja formaalista ruokakasvatuksesta voi auttaa meitä tulevaisuudessa hahmottamaan eri toimijoiden tekemää työtä entistäkin selkeämmin osana laaja-alaista ruokakasvatuksen kokonaisuutta.

RUOKATAJU-hankkeen keskeiset näkökulmat – yhteistyö, osallisuus ja yhteiskehittäminen – olivat kattoteemoja, jotka näkyivät läpi 10.2.2021 järjestetyn tapahtuman ohjelman. Nämä teemat ovat linjassa myös ruokakasvatuksen tutkimuksen kanssa, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Webinaarissa tavoitteena oli luoda yhteistä visiota ruokakasvatuksellisen osaamisen moniammatillisesta kehittämisestä eri konteksteissa. Tilaisuuden johtopäätös oli, että tarvitsemme yhteisen tavoitteen ja että yhdessä olemme eniten!

Lämmin kiitos osallistumisesta webinaariin sekä iloa ja inspiraatiota ruokakasvatuksen toteutukseen teille kaikille!

Kristiina Janhonen (Helsingin yliopisto/ RUOKATAJU-hanke, Suomen Akatemia), Bettina Lindfors (ELO-säätiö sr) ja Marjaana Manninen (Opetushallitus). 

——————————————————————————————————————–

Ruokakasvatus moniammatillisena yhteistyönä kouluissa, kodeissa ja järjestöissä -tapahtuman järjestivät Helsingin yliopisto ja ELO-säätio/Kouluruokailuverkosto Finnish School Meal Network, yhteistyössä Hanasaari ruotsalais-suomailainen kulttuurikeskuksen kanssa. Webinaari toteutettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa Kouluruokailu tukemassa ruokatajun rakentumista (RUOKATAJU, 2020–2022) -tutkimushanketta. Linkki tapahtuman ohjelmaan, puhujien esittelyihin ja esityksiin tästä

Tekstissä viitatut julkaisut:

  • Kauppinen, E. (2018). Moniääninen ruokaympäristö: ruokakasvatuksen mahdollisuudet nuorisotaloilla. Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta. Väitöskirja (monografia).
  • Janhonen, K., Torkkeli, K. & Mäkelä, J. (2018). Informal learning and food sense in home cooking, Appetite, 130, 1, 190–198.

Lue seuraavaksi